Miten tunnistaa ADHD aikuisilla?

Jokaisella aikuisena ADHD diagnoosin saaneella on ollut ADHD lapsesta asti vaikka sitä ei olisi lapsuudessa vielä tunnistettu tai hoidettu.

Aikuisten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö eli aikuisten ADHD vaikuttaa noin viiteen prosenttiin aikuisista Yhdysvalloissa. Aikuisten ADHD ei kehity aikuisiällä; ADHD huomataan tyypillisesti 12 ikävuoteen mennessä (ja sitä on diagnosoitu jo kolmevuotiailla lapsilla). Jokaisella aikuisena ADHD diagnoosin saaneella on ollut ADHD lapsesta asti vaikka sitä ei olisi lapsuudessa vielä tunnistettu tai hoidettu. Osalla ADHD oireilu lievenee iän myötä, mutta noin 60% ADHD diagnosoiduista lapsista se vaikuttaa edelleen aikuisiällä.

ADHD on synnynnäinen neurologinen kehityshäiriö, joka hoitamattomana voi ilmetä keskittymiskyvyttömyytenä, käytöshäiriöinä sekä sillä voi olla myös vaikutusta arvostelukykyyn päätöksentekotilanteissa. Aikuisiällä ADHD voi tuoda yksilölle omat haasteensa löytää paikka yhteiskunnassa, työelämässä sekä terveiden ihmissuhteiden ylläpitämisessä.

Mistä tunnistaa ADHD:n oireet aikuisilla?

Useimmiten ADHD havaitaan ja diagnosoidaan helpommin lapsilla, joilla oireet tulevat selkeämmin ilmi johtuen siitä, että he ovat useimmiten vanhempiensa, opettajiensa, valmentajiensa ja muiden huoltajiensa jatkuvassa tarkkailussa. Aikuisilla ADHD jää kuitenkin usein diagnosoimatta vastaavanlaisista oireista huolimatta, koska ne ilmenevät hienovaraisemmilla tavoilla ja yleensä ilman jatkuvaa seurantaa.

ADHD:n tyypillisiä haasteita aikuisilla:

  • ohjeiden seuraaminen ja noudattaminen
  • tiedon muistaminen
  • keskittymiskyvyttömyys
  • tehtävien organisoiminen
  • annetussa aikataulussa pysyminen

Yleisesti ADHD-diagnosoiduilla aikuisilla esiintyviä kokemuksia:

  • ahdistus ja masennus
  • jatkuva tylsyys
  • unettomuus, univaikeudet ja väsymys
  • jatkuva unohtelu ja myöhästely
  • ajanhallintaan liittyvät ongelmat
  • keskeneräiset projektit
  • heikko suunnittelu- ja organisointikyky
  • tunnesäätelyn vaikeudet
  • ongelmat töissä ja ihmissuhteissa
  • impulsiivisuus erityisesti päätöksenteossa
  • kärsimättömyys ja alhainen turhautumisen sietokyky
  • jatkuva viivyttely ja alhainen motivaatio
  • heikko itsetunto
  • riippuvuus ja päihdeongelmat

ADHD vaikuttaa keskittymiskykyyn myös liikenteessä, mikä saattaa johtaa huolimattomuuteen ratissa. Keskittymiskyvyn herpaantuminen saattaa näkyä myös keskusteluissa muiden keskeyttämisenä, jotta omat ajatukset eivät ehdi unohtua ennen kuin toinen luonnollisesti lopettaa lauseen. Useimmille aikuisista sosiaaliset käyttäytymissäännöt ovat selkeitä. Siitä huolimatta aikuisille, joilla ADHD aiheuttaa voimakasta sisäistä levottomuutta, voi paikoillaan pysyminen aiheuttaa isoja haasteita.

Miten ADHD diagnosoidaan ja hoidetaan aikuisten kohdalla?

Ennen kuin lääkäri voi virallisesti diagnosoida ADHD:n, on tehtävä perusteellinen lääketieteellinen arviointi. Diagnoosiin kuuluu täydellinen lääkärintarkastus, perusteellinen keskustelu ja oireiden arviointi, verikokeet ja muiden mahdollisten sairauksien poissulkeminen. ADHD:n hoitomuotoja diagnoosin saaneille aikuisille:

  • stimuloivat lääkkeet
  • ei-stimuloivat lääkkeet
  • kognitiivinen käyttäytymisterapia
  • rentoutumis-, meditaatio- ja stressinhallintakoulutukset ja -tekniikat
  • toimintaterapia
  • avioliittoneuvonta
  • työhönvalmennus
  • elämänvalmennus

Aikuiset, joilla on ADHD, voivat parantaa organisointia ja tehtävien suorittamista luetteloiden ja aikataulujen avulla. He voivat parantaa keskittymistä vähentämällä ympäristön häiriötekijöitä ja hallita ahdistusta syvään hengittämällä.

Oman ADHD oireilun ymmärtäminen mahdollistaa ennakoinnin arjessa. Lääkehoitoa saavien ADHD diagnosoitujen aikuisten tulisi noudattaa lääkemääräyksiä, lääkkeen lopettamisesta tai annoksen muuttamisesta tulisi aina keskustella ensin lääkärin kanssa. Hyvän hoidon, tuen ja itseymmärryksen avulla ADHD-diagnosoidut aikuiset voivat elää haasteista huolimatta merkityksellistä ja täyttä elämää.